I find it intriguing to combine artistic expression with usability: art and design go hand in hand. This enables one of my dreams and goals in life: I want to give my viewers and end-users of my products a vibrant and happy experience, enabling them to sense the joy I felt creating them. Colourful delight, delibrate details and high quality are the main characteristics of my work, although I always leave room for happy accidents. Creative life is my highest joy and source of inspiration!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pata. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pata. Näytä kaikki tekstit

12.4.2010

Padan viimeistely loppuviikosta

Loppuviikko meni intensiivisesti padan kanssa. Joka päivä rakentaminen edistyi ja sain ratkaistua uusia haasteita. Perjantaiksi sain Johannan avukseni, mikä oli todella tärkeä lisä. On kyllä ihanaa, että se viimein valmistui!

Tässä vielä viimeisten vaiheiden kuvia.




Käänsin padan ympäri ja aloitin pohjan liisteröinnin.






Tässä näkyy padan pohjan rakenne ja ponttonin tuki sisäpuolella. Jätin tämän kohdan päällystämättä, jotta tukea on mahdollista lisätä, jos tarve vaatii lavastettaessa.






Sitten taas pata oikeinpäin ja lattialle. Aloitin yläosan rakentamisen katiskaverkon suikaleilla. Sopivan pyöreyden saaminen olikin yllättävän haasteellista, välillä pata näytti lähinnä valtavalta omenalta.




Kauluksen rakentaminen oli helppoa, kun olin sitä jo ensimmäiseen pataluonnokseeni harjoitellut :)






Sitten muistin, että Johanna oli tehtävänannossa puhunut siitä, että yleisö saattaa nähdä padan sisälle, mutta se ei ole varmaa. Joten pähkäilin, että kaulus ja padan yläosa on hyvä peittää/kattaa.


Tässä vaiheessa olikin jo perjantai ja pikkuinen paine alkoi tuntua, kun deadline oli perjantai! :D




Kun padan pinta oli kauttaaltaan tapetoitu, nostimme sen Johannan kanssa pöydälle ja aloitimme pinnan tasoittamisen valkoisella seinämaalilla.




Pinnan kuivuttua kohtuullisesti, vahvistin joitakin kohtia ilmastointiteipillä.






Maalasimme padan siniseksi ja tasoitimme vielä pintaa ohuilla käsipaperin suikaleilla. Näin saimme pahimmat kolot ja tapetinsaumat tasoitettua.




Pikapikaa kuivatimme padan pinnan hiustenkuivaajilla, jotta pääsimme kokeilemaan mustaa spray-maalia sinisen maalin päälle. Toimii! Jätimme padan kuivumaan yön yli koululle. Haimme sen lauantaiaamuna ja ajoimme pakettiautolla Karjaalle.




Tässä pinnan viimeistelyä lauantaina! :D huh, huh! Olipa hienoa saada pata valmiiksi.
Laskin tässä, että sen rakentamiseen meni noin 39 tuntia.

7.4.2010

Edistystä :)



Tapettisuikaleet olivat kestäneet yön yli -rasitustestin ja tänään jatkoin niiden liimailua. Aloitin tarkoituksella padan keskeltä, koska aavistin pohjan suuntaan kaareutuvien kohtien olevan hankalimmat. Niihin on vaikea saada sanomalehteäkään pysymään. Mutta limittäisyys on tämänkin päivän sana! Työ tekijäänsä neuvoo :)

6.4.2010

Sormet liisterissä, vihdoin!

Tänään taas padan äärellä... Katiskaverkko ei suostunut jäykistymään riittävästi, jotta olisin saanut halutun pyöreän muodon padalle. Edes vaakaan pujotettu rautalanka ei ratkaisevasti auttanut asiaa.




Päätin kokeilla muodon pingottamista naruilla. Lähinnä olivat sälekaihtimien narut. Toiselta puolelta tasapainotin kiristystä rautalangoilla, jotka kiinnitin mihin nyt vain sain. Ei ole montaa paikkaa, johon saisin tällaisen virityksen tehtyä ja vielä niin, että pata on hyvällä työskentelykorkeudella.


Sitten aloitin kokeilut liisterillä ja tapetilla. Heti selvisi se, että tapetti ei tartu ja että se on liian jäykkää tarttuakseen verkkoon.

Kokeilin siis valmisliisteripurkin kyljessä olevaa ohjetta liisterin laimentamisesta ja yritin maalata verkon pintaan ohjeistettua kalvoa, jolle olisin sitten voinut lisätä tapettisuikaleet. Mutta ei. Liisteri kieri verkon väleistä pois.

Kaivoin esiin sanomalehteä ja aloin taiteilemaan laimennetulla liisterillä suikaleita verkon pinnalle. Kulmista jouduin työntämään palat verkon toiselle puolelle, mutta sanomalehti tuntui tarttuvan edes kohtuullisesti.








Kuivahtamisen jälkeen, lisäsin jännittyneenä ensimmäiset tapettisuikaleet. Näyttää pysyvän! :)




Jännityksellä odotan huomista ja sitä, miten muoto kestää tämän ensimmäisen vaiheen. Toivottavasti pääsen suoraan jatkamaan tästä huomenna, ettei minun tarvitse purkaa...

31.3.2010

Appelsiini pelasti minut

Kokeilin eilen rautalangan pujottamista vaakariveinä. Jotenkin se ei toiminut.

Tänä aamuna mietin, että miten tässä olisi viisain edetä ja pohdin, miten luonto on järjestänyt samanlaiset muodot... Mieleeni nousi kuva appelsiinista lohkoineen! -jos jokin rakenne toimii luonnossa, se todennäköisesti toimii muös ihmisen luomissa kappaleissa? Ryhdyin pujottelemaan rautalankaa pystysuunnassa :) ja ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rakenne toimii toivotusti.



30.3.2010

Uusiksi meni

Pähkäilin ja kokeilin, eikä viritelmäni toiminut. En saanut haluamaani pyöreyttä muotoon. Sitten lounaan ääressä yhtäkkiä muistin kuvanveiston tunnilta Peter Elsnerin ohjeen saviveistosten rakentamisesta: otetaan pieniä paloja ja rakennetaan ylöspäin. Näin syntyy tiivis rakenne. Siispä leikkasin pata-aihioni kahtia ja aloitin alusta. Tein ponttonin kuperalle pohjalle tuen ja sain ponttonin vihdoin suoraan, sitten aloitin varsinaisen rakentamisen. Leikkasin katiskaverkosta suikaleita ja rautalangasta pieniä pätkiä, joilla kiinnitin verkot toisiinsa.








Kuten tästä näkyy, rakenne on toimivampi kuin eilen. Sain myös kasvatettua padan tilavuutta reilusti. Tällainen rakentaminen mahdollistaa myös paremmin tapettisuikaleiden liisteröinnin molemmille puolille verkkoa, jos se on tarpeen. Nyt ilmaantui uusi haaste: miten saan muodon tukevasti pyöreäksi, jotta muoto todella säilyy tapetin lisäämisen aikana.

Ensin ajattelin rutata padan sisälle niin paljon muovia, että muoto pullistuu itsestään ja silti pata on kevyt käsitellä. Halusin soveltaa samaa periaatetta kuin kaupoissa, joissa esim. laukut täytetään silkkipaperilla tai ohuella muovilla, jotta laukun muoto näkyy yhdellä silmäyksellä.

Mutta mitään sopivaa roskamuovia ei löytynyt ja niin päädyin miettimään muita vaihtoehtoja. Marja-Liisa löysi minulle paksua ja hyvin vahvaa rautalankaa, jolla voin kokeilla muodon jäykistämistä.

Pata muotoutuu

Huomaan, että haasteellista on saada pata niin pyöreäksi kuin haluaisin. Ensin ajattelin, että ponttoni hankaloittaa muotoilua (eikä vähiten kuperan pohjansa takia), mutta rakentelun jatkuessa huomasin sen helpottavan työskentelyä: siihen saan viritelmäni tuettua ennen rautalangalla kiinnittämistä. Nyt haasteena on saada muodosta sopivan runsas, näyttävä ja pyöreä. Ja pohjan kuperuus aiheuttaa vain sen, että minun täytyy olla tarkkana, ettei muodosta tule vino tai toispuoleinen. Mutta nuo olisivat kai joka tapauksessa tarkkailtavia asioita!

29.3.2010

Pataa rakentamassa






Tällä hetkellä teen lavastukseen tarvittavaa pataa. Sisällä on tukirakenteena ponttonin kappale. Nyt olen rakentanut runkoa katiskaverkosta. Ja edessä on vielä liisterillä ja tapetilla työskentelyä.
Photobucket