Uusiksi meni

Pähkäilin ja kokeilin, eikä viritelmäni toiminut. En saanut haluamaani pyöreyttä muotoon. Sitten lounaan ääressä yhtäkkiä muistin kuvanveiston tunnilta Peter Elsnerin ohjeen saviveistosten rakentamisesta: otetaan pieniä paloja ja rakennetaan ylöspäin. Näin syntyy tiivis rakenne. Siispä leikkasin pata-aihioni kahtia ja aloitin alusta. Tein ponttonin kuperalle pohjalle tuen ja sain ponttonin vihdoin suoraan, sitten aloitin varsinaisen rakentamisen. Leikkasin katiskaverkosta suikaleita ja rautalangasta pieniä pätkiä, joilla kiinnitin verkot toisiinsa.








Kuten tästä näkyy, rakenne on toimivampi kuin eilen. Sain myös kasvatettua padan tilavuutta reilusti. Tällainen rakentaminen mahdollistaa myös paremmin tapettisuikaleiden liisteröinnin molemmille puolille verkkoa, jos se on tarpeen. Nyt ilmaantui uusi haaste: miten saan muodon tukevasti pyöreäksi, jotta muoto todella säilyy tapetin lisäämisen aikana.

Ensin ajattelin rutata padan sisälle niin paljon muovia, että muoto pullistuu itsestään ja silti pata on kevyt käsitellä. Halusin soveltaa samaa periaatetta kuin kaupoissa, joissa esim. laukut täytetään silkkipaperilla tai ohuella muovilla, jotta laukun muoto näkyy yhdellä silmäyksellä.

Mutta mitään sopivaa roskamuovia ei löytynyt ja niin päädyin miettimään muita vaihtoehtoja. Marja-Liisa löysi minulle paksua ja hyvin vahvaa rautalankaa, jolla voin kokeilla muodon jäykistämistä.